Östersundin kunta (Östersunds Kommun)
Kunnan maapinta-ala on 2 208,29 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 64 324 henkeä (31.12.2021).
Östersundista lähtee Östersund–Jällivaara-rata, Ruotsin pohjoisin rata-osuus.
Vuonna 2007 kunnassa oli 108,21 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen kunnan alueella oli Östersundin kaupunki ja 10 maalaiskuntaa. Vuonna 1898 Frösön maalaiskuntaan perustettiin Hornsberg villastadin taajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1899 Odenslundin taajaväkinen yhdyskunta Brunflon maalaiskuntaan. Jälkimmäinen näistä lakkautettiin vuonna 1918, kun osa Brunflon maalaiskuntaa liitettiin Östersundin kaupunkiin. Vuonna 1948 koko Frösön maalaiskunta muutettiin Frösön kauppalaksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat": Östersundin kaupunkiin, Frösön kauppalaan ja Häggenåsin maalaiskuntaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1963 Häggenås liitettiin kuitenkin osaksi Litin maalaiskuntaa. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Östersundin kunta yhdistämällä Östersundin kaupunki, Frösön kauppala, Brunflon ja Litin maalaiskunnat sekä Hackåsin maalaiskuntaan kuuluneet Sunnen ja Näsin seurakunnat ja Hallenin maalaiskuntaan kuulunut Norderön seurakunta.
* Brunflo (Brunflo, Lockne ja Marieby)
* Hackås (Hackås, Näs ja Sunne)
* Hallen (Hallen, Marby ja Norderö)
* Lit (Kyrkås ja Lit)
Kartta - Östersundin kunta (Östersunds Kommun)
Kartta
Maa (alue) - Ruotsi
Ruotsin lippu |
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
SEK | Ruotsin kruunu (Swedish krona) | kr | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
SE | Pohjoissaame (Northern Sami) |
SV | Ruotsin kieli (Swedish language) |
FI | Suomen kieli (Finnish language) |